Health City Finlandin hanke Kuopion Hatsalaan kaavoitusvaiheessa

Health City Finland Oy tuo myös kuopiolaisten ulottuville uuden tavan asua kaupungissa. Yhtiö solmi maaliskuussa 2016 Kuopion kaupungin kanssa yhteistoiminta- ja laatusopimuksen, jonka pohjalta Hatsalaan on suunniteltu asukkaiden hyvinvointia tukeva asuinalue. Suunnitelman mukaan alueella toteutuu yhtiön kehittämä, asukkaiden hyvinvointia tukeva asumiskonsepti, joka mahdollistaa aktiivisen elämän kaikille sukupolville.

Koko jäähallin ympäristöä koskevaa asemakaavan muutosta käsiteltiin Kuopion kaupunkirakennelautakunnassa 1.11.2017. Health Cityn suunnitelmassa nykyisen uimahallin ja keilahallin alueelle sijoittuu kohtuuhintaisia omistus- ja vuokra-asuntoja erilaisiin elämänvaiheisiin, liikuntapainotteinen päiväkoti, tehostetun palveluasumisen yksikkö sekä liiketiloja arjen hyvinvointia tukeville palveluyrityksille. Asuintalot ovat pääosin 4–8-kerroksisia ja lisäksi korttelin maamerkiksi on suunniteltu 16-kerroksinen tornitalo.

”Asumiskonseptimme sopii erinomaisesti Hatsalan suunnittelualueelle, jonne kaupungin tavoitteena on toteuttaa monipuolinen liikunta-, asuin-, palvelu- ja virkistysaluekokonaisuus. Olemme hioneet asumisen ja palvelujen kokonaisuuden tutkimusten pohjalta vastaamaan modernin kaupunkilaisen tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Aktiivinen elämä hyvinvointia tukevassa asuinympäristössä parantaa asukkaiden elämänlaatua ja työkykyä, mikä tuo samalla myös merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle. Olemme iloisia, että voimme nyt yhteistyössä kaupungin kanssa tarjota kuopiolaisille tämän uuden asumistavan”, linjaa Health City Finlandin toimitusjohtaja Jari-Pekka Kelhä.

”Health City Finland Oy:n asumiskonsepti on kaupungin täydennysrakentamisen strategian mukaista suunnittelua ja tukee keskustaan kytkeytyvien palvelujen kehittymistä. Näin monipuolistetaan keskustan asuntotarjontaa. Tällä hankkeella saadaan myös Kuntolaakson alueen kehittäminen alkuun”, kommentoi kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen Kuopion kaupungilta. ”Tarkoitus on tarjota uudenlaista asumisen ja palvelujen kokonaisuutta kaikenikäisille omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään kiinnostuneille ihmisille lähellä Puijon urheilualuetta. Konseptin toteuttaminen tukee Kuntolaakson terveyden ja liikunnan teemaa.”

www.kuopio.fi/-/health-city-finland-tuo-uudenlaisen-asumiskonseptin-kuopion-hatsalaan?inheritRedirect=true&redirect=%2Ffi%2Fetusivu

 

 

 

Visionary Design Partners Helsinki suunnittelee Oulun Lipporannan yhteistilojen sisustuksen

Kotikatu365-konseptiin kuuluu asukkaiden laajat yhteistilat monipuolisine toimintoineen. Myös niiden sisustamiseen panostetaan huomattavasti: tavoitteena on hotellimaisen tyylikkäät tilat, joissa asukkaat viihtyvät ja nauttivat olostaan. Oulun Lipporantaan rakenteilla olevan ensimmäisen Kotikatu365-kohteen yhteistilojen sisustussuunnittelusta vastaa suunnittelutoimisto Visionary Design Partners Helsinki Oy.

 

Yrityksen designer Jaana Ekman tunnetaan hotelli- ja ravintolatilojen huippusuunnittelijana, jonka kädenjälki näkyy monissa kohteissa ympäri Suomea. Lipporannan yhteistilojen sisustussuunnittelu on hänelle mieluisa haaste.

 

“Tavallisesti kerrostalojen yhteistiloihin ei panosteta eikä niiden suunnittelussa ajatella asukkaiden viihtyvyyttä ollenkaan tällä tasolla kuin Lipporannassa. Olemme ylpeitä, että saamme olla mukana näin mittavassa uudessa ja rohkeassa projektissa, joka toimii suunnannäyttäjänä myös muille”, Jaana Ekman toteaa.

 

“Noudatamme sisustusfilosofiassa samaa kuin hotellisuunnittelussamme: haluamme tarjota mahdollisimman elämyksellisiä tiloja kaikille aisteille rohkeasti, mutta samalla luoden levollisen kauniita tiloja. Yhteistilat tullaan suunnittelemaan samoin kuin uudet hotellit: ottaen huomioon kaikki pienetkin yksityiskohdat ja luoden visuaalisesti harmoniset ja kauniit tilat”, Ekman kiteyttää suunnittelufilosofiansa.

 

www.visionarydesign.fi

Verso voitti Koivukylän keskustan suunnittelukilpailun

Vantaan kaupunginhallitus valitsi toukokuussa Koivukylän keskustan suunnittelukilpailun voittajaksi Health City Finland Oy:n ja sen kumppaneiden ehdotuksen nimeltään ”Koivukylän Verso”.

Ehdotus vahvistaa Koivukylän kaupunkikuvaa ja yhteisöllisyyttä sekä parantaa alueen palveluita. Se sisältää asuntoja, liiketilaa, päiväkodin ja kirjaston.

Uudet rakennukset ovat 7–16-kerroksisia. Rakennusten väliin tulee suojaisia ulkotiloja ja kattopihoille istutuksia. Korkeatasoisen ja toimivan kaupunkikeskuksen arkkitehtuuri on omaperäistä ja jatkaa Havukosken korkeaa rakentamista.

Vantaan kaupunki laatii kilpailualueen asemakaavan muutoksen yhteistyössä voittajien kanssa.

http://new-www-vantaa.fi-a.innofactor.com/uutisia/kaikki_uutiset/101/0/132466

Tutkimus: kerrostaloasujat aikovat lisätä merkittävästi arjen palveluiden ostamista

Elokuussa 2017 toteutetun valtakunnallisen ”Uuden ajan kaupunkiasuminen” -kyselytutkimuksen mukaan peräti 65% suomalaisista aikoo ostaa lisää palveluita tulevaisuudessa sujuvoittaakseen omaa arkeaan. Ostoja aiotaan kasvattaa erityisesti siivous-, terveydenhoito-, ruoka- ja talonmiespalveluissa. Etenkin kerrostalojen asukkaat arvostavat palveluiden nopeaa ja helppoa saatavuutta.

Välineiden yhteiskäyttö kiinnostaa

Nykyään puhutaan paljon myös jakamistaloudesta, joten tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten suhtautumista yhteiskäyttöisiin välineisiin naapurustossa.

Tulosten mukaan yleisesti ottaen yhteiskäyttö kiinnostaa enemmän naisia kuin miehiä ja pääkaupunkiseutulaisia enemmän kuin muuta Suomea.

Harvemmin käytettävien välineiden osalta – kuten peräkärry, vene tai urheiluvälineet – yhteiskäyttö tuntuu suomalaisista luontevalta asialta. Jokapäiväiset kulkuvälineet halutaan yleensä edelleen omistaa itse, tosin pääkaupunkiseudulla auton omistamisesta on jo selkeästi tullut vähemmän houkuttelevaa.

”Helsinkiläisistä, kerrostaloasujista ja sinkkutalouksista vajaa 20% haluaisi yhteiskäyttöisen auton. Haja-asutusalueilla ja pienemmissä kaupungeissa oma auto luonnollisesti tarvitaan”, linjaa Barrabes NapapiiriHubin toimitusjohtaja Sari Heinonen, joka on analysoinut tutkimustulokset.

Kyselytutkimus toteutettiin Nordstatin paneelissa. Vastaajia oli yhteensä 1057 kpl. Tutkimusotanta vastaa Suomen väestöä.