Oikeanlainen rakennettu ympäristö tekee onnelliseksi

Voiko rakennettu ympäristö vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja onnellisuuteen? Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy:n toimitusjohtaja Markus Haapsaari pitää vastausta itsestään selvänä.

”Vietämme ajastamme noin 95 prosenttia rakennetussa ympäristössä. Totta kai se vaikuttaa paljon siihen, millaiselta elämämme tuntuu”, hän toteaa.

Hyvinvoinnin ja onnellisuuden tukemiseen on Haapsaaren mukaan yksi keskeinen keino: ympäristön on tarjottava sellaisia tiloja, jotka mahdollistavat, että ihmiset kohtaavat toisiaan. Kohtaamiset ovat tärkeitä, koska ne auttavat naapureita tutustumaan toisiinsa. Tunteminen puolestaan rakentaa luottamusta alueella asuvien ihmisten keskuuteen.

Ja luottamuksella taas on suora yhteys onnellisuuteen.

”Esimerkiksi amerikkalaisissa tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän jollakin alueella asuvat ihmiset luottavat toisiinsa, sitä onnellisempia samaisen naapuriston ihmiset ovat. Jos taas luottamusta ei ole, ovat ihmiset onnettomampia”, kertoo Haapsaari.

Tilojen oltava laadukkaita

Ei kuitenkaan riitä, että naapurien kohtaamisia varten on tarjolla tiloja. Niiden pitää myös olla niin houkuttelevia ja laadukkaita, että ihmiset tempautuvat kotisohviltaan ja lähtevät tapaamaan toisiaan. Ankea kerhohuone kellarikerroksessa ei tällaista ehtoa täytä – toisin kuin toimivat, avarat ja kauniisti sisustetut tilat.

Haapsaari muistuttaa myös, että yhteisten tilojen ympärillä on mielellään asuttava kohtuullisen paljon ihmisiä. Tämä varmistaa sen, että tiloilla on riittävästi käyttäjiä. Autiot tilat eivät juurikaan houkuttele puoleensa.

Niin tärkeinä kuin Markus Haapsaari kerrostalon tai asuinalueen ihmisten yhteistä tekemistä ja kohtaamisia pitääkin, korostaa hän samaan hengenvetoon, että vuorovaikutuksen pitää tapahtua vapaaehtoisesti. Osa ihmisistä haluaa olla omissa oloissaan ja siihen heillä on täysi oikeus.

Silti Haapsaari on varma, että yhteinen tekeminen kiinnostaa ihmisiä jatkuvasti enemmän. Hän vetoaa historialliseen kehitykseen.

”Aikaisemmin iso osa ihmisistä asui maaseudulla pienissä kylissä. Jokseenkin kaikki tunsivat toisensa. Pienissä yhteisöissä oli myös talkoohenkeä. Nyt väestö on siirtynyt asumaan kaupungeissa ja aikaisemman tapainen yhteisöllisyys on samalla kadonnut. Uskon kuitenkin, että nyt aika on kypsä naapurien yhteiselle tekemiselle kaupungeissa”, hän arvioi.

Kehityksen suunnasta kertoo sekin, että asuntojen ostajat ovat Markus Haapsaaren mukaan yhä useammin alkaneet kysellä millaiset yhteistilat talossa ovat.

Malliesimerkki Lipporanta

Oulun Lipporannassa toteutettu Kotikatu365-konsepti yhteistiloineen, erilaisine palveluineen ja yhteisessä käytössä olevine välineineen toteuttaa Markus Haapsaaren mielestä hienosti onnellisuuteen ja hyvinvointiin tähtäävää asumista.

Haapsaaren johtama arkkitehtitoimisto Kanttia 2 suunnittelee parhaillaan Kuopioon Hatsalan asuinaluetta ja taloja. Hatsala on Health City Finland Oy:n seuraava Kotikatu365-kohde. Hanke on parhaillaan kaavoitusvaiheessa.

marraskuu 28, 2019  -