elokuu 15, 2018

Asuminen kehittyy palveluksi

Palveluistuminen etenee tätä nykyä monilla elämänalueilla. Kaikkea ei tarvitse tehdä tai omistaa itse, sillä yhä enemmän voi hankkia palveluna. Hyvä esimerkki on liikenne: oma auto ei jatkossa ole välttämätön, jos tiettyä maksua vastaan saa liikkumisensa hankittua kokonaisvaltaisena, saumattomana ja eri liikkumismuotoja yhdistelevänä palveluna.

Samankaltainen kehitys on tapahtumassa asumisessa. Suomen Asuntomessuilla työskentelevä tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Röngän mukaan yhä useampia asumiseen liittyviä osa-alueita voidaan palveluistaa.

Palveluistumiseen liittyy diplomi-insinööri Röngän mukaan läheisesti digitalisaatio.

”Palvelujen hankkimisen täytyy olla helppoa. Digitaalisten kanavien kautta asukkaat voivat kätevästi tilata ja kalenteroida niitä”, hän sanoo.

Paljon voi palveluistaa

Tyypillisiä asumiseen liittyviä palveluistumisen kohteita voivat Röngän mielestä olla muun muassa asukastila laadukkaalla ja hyvin varustetulla yhteisökeittiöllä, kattosauna, harrastetilat, pesutupa, vierashuone, kuntosali ja erilaiset yhteiskäyttötavarat kuten sähköauto tai isommat työkalut. Myös talonmiespalvelut tai kotisiivous kuuluvat listalle.

Asuntojen koostakin voi tinkiä, sillä korttelin laadukas yhteistila taipuu myös juhlatilaksi. Myös vuokra-asumisen suosio kasvanee, sillä samaan asuntoon ei välttämättä enää haluta sitoutua kovin pitkäksi aikaa.

Kimmo Rönkä myöntää, että aivan kaikille asuminen palveluna -konsepti ei välttämättä sovi. Esimerkiksi tee se itse -ihmisiä palvelujen hankkiminen oman puuhailun tilalle ei ehkä miellytä. Kysymys ei ole aina rahan säästämisestä, vaan osa ihmisistä tykkää aidosti tehdä itse kaikenlaista. Pienillä paikkakunnilla palveluistumisen eteneminen saattaa myös olla hankalaa, mutta ei suinkaan mahdotonta.

”Palvelut ovat vain ehkä erilaisia”, pohtii Rönkä.

Se ryhmä, jolle palveluistuminen sopii aivan erityisen hyvin, on pienten lasten vanhemmat. Aika on rahaa, mutta näille vapaa-aika on suorastaan rikkautta – ja sitä voi saada hyödyntämällä tarjolle tuotuja palveluja.

Uusia tekijöitä toimialalle

Palveluistumisen eteneminen myllertää Kimmo Röngän mukaan myös perusteellisesti rakennus- ja kiinteistöalaa. Uusia rooleja ja toimintoja syntyy, kuten myös uusia tekijöitä palvelemaan asiakkaita – ja monet näistä tulevat kokonaan alan ulkopuolelta. Palveluistuminen vaatii, että asukkaille on solmittava ihan uudenlainen paketti.

”Vanhat tekijät eivät alalla enää pärjää, elleivät päivitä toimintatapojaan. Yrityksen toiminta-ajatukseksi ei enää riitä asuntojen rakentaminen tai ylläpitäminen. Sen sijaan missiona voisi olla vaikkapa hyvän elämän tarjoaminen asiakkaille”, hän korostaa.

Kimmo Rönkä huomauttaa, että palvelujen tarjoajalla täytyy olla tunneälyä, kykyä dialogiin ja aitoa halua kuunnella asiakkaita.

Kaiken kaikkiaan palveluistuminen haastaa Kimmo Röngän mielestä nykyisen elämäntavan, joka perustuu pitkälti omistamiseen. Jatkossa yhä enemmän siitä, mitä käyttää ja tarvitsee, voi hankkia palveluna. Samaan suuntaan kehitystä vie kasvussa oleva jakamistalous.